lauantai 27. heinäkuuta 2013

Viikon kuulumiset

Viimeiseen viikkoon onkin mahtunut yllättävän paljon tekemistä! Tukka lyheni olkapäiden ylle, kokattiin makaronilaatikkoa ja kääretorttua (hieman soveltaen), sitten vietettiin yksi päivä fiestaa (ja siestaa, kiitos nestehukan) ja eilen viikko huipentui Grease-musikaaliin en español! Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, joten täältä pesee:









sunnuntai 21. heinäkuuta 2013

Merkkipaalu

Huomenna tulee täyteen ensimmäinen kuukauteni au pairina - ihan uskomatonta miten nopeasti aika menee! Ikuinen vaiva on miettiä, mitä elonmerkkejä laittaisin itsestäni tänne: kaikki uusi ja ihmeellinen on muuttunut rutiiniksi, ja työpäivän jälkeen kamera jää aina kotiin kun itse lähden ulos. Yhden kuukauden merkkipaalun kunniaksi voisin vaikka ilmaista kiitollisuuteni kaikkea kohtaan, mikä täällä on hyvää :) Ja niitä asioita on muuten paljon.

Perhe on ollut mua kohtaan äärimmäisen mukava ja huomaavainen. Äiti näki ison vaivan hankkiakseen mulle kavereita, ja raskaankin työpäivän jälkeen vanhemmat, tädit, sedät sun muut vierailijat jaksavat aina kysellä multa kuulumisia ja miten olen viihtynyt. En olisi voinut toivoa parempaa perhettä kohdalleni, sillä nämä ihmiset ovat toivottaneet minut tervetulleeksi paremmin kuin hyvin. Lapset osaavat (halutessaan:D) olla maailman suloisimpia, ja onneksi kaikkien tappeluiden ja väännön väliin mahtuu joka päivä hetkiä, jolloin olen onnellinen, että olen päässyt juuri heitä hoitamaan. Perheen äidille voin kertoa kaikki huoleni, ja hän tekee aina parhaansa piristääkseen mua esimerkiksi koti-ikävän yllättäessä :)

Kavereiden suhteen mulla on käynyt ihan uskomaton tuuri! Äiti löysi mulle kontaktin siis kaverin kaverin kautta, ja ihan sokkona menin tapaamaan vuotta nuorempia tyttöjä. Heillä on kuuden hengen tiivis kaveriporukka, ja tytöt ovat ällistyttävän paljon minunkaltaisiani (löytyypä joukosta myös yksi käsityöintoilija, tosin ompeluun hurahtanut)! Tykkäämme tehdä samanlaisia asioita, huumori on samanlaista (kaksimielistä ja suht huonoa, toimii :D) ja mikä parasta, mut on otettu lämmöllä kaveriporukkaan mukaan, mikä ei kuulemma täällä ole niin yleistä. Nykyään en tiedä mitään parempaa kuin 8 tunnin lastenhoidon jälkeen huikata Me voy! ja lähteä keskustaan jätskille, puistoon kiertelemään, tai mikä meitä nyt sattuu minäkin päivänä huvittamaan :)

Kaupunki on hurmannut mut täysin. Vuoden 2012 European Green Capitalina Vitoriassa on melkein joka paikassa jotain vihreää istutusta tai puistoaluetta. Täällä on turvallista liikkua ja rauhallista asua. Kaupunki on jonkin verran Turkua isompi, mutta kuitenkin sopivan kokoinen (itse en siis ole isojen kaupunkien ystävä), sillä täällä pääsee hyvin pyörällä ja kävellenkin liikkumaan ympäri kaupunkia. Onnekkaasti kotini sijaitsee 15 minuutin kävelymatkan päässä keskustasta, ja kävellessä pystyn tuulettamaan pään lasten jutuista. Kaupungilla tapahtuu aina jotain, ja varsinkin Vitorian kaupungin fiestaa 4.-9.8. odotan innolla, koska silloin koko kaupunki on täynnä tekemistä kaikenikäisille!

Kaikesta tästä huolimatta koti-ikävä on vaivannut aika usein, vaikka tiedän, että lähtöpäivänä tulen manaamaan itseni maanrakoon Suomeen haikailemisen takia! Pieni hidas pääkoppani ei vaan ole vieläkään oikein ehtinyt käsittää, että täällä sitä nyt ollaan ja this is it, joten välillä täytyy ottaa itseään niskasta kiinni ja sanoa (vaikka ääneen), että nauti nyt olostasi kun vielä ehdit. Kaksi ja puoli kuukautta on loppujen lopuksi silmänräpäys, ja ihan huikea tilaisuus oppia uuden kulttuurin ohella myös itsestään. Kasvun paikkahan tämä on :)

Tämmöistä auringonlaskua minä ihastelen kattoikkunasta aina iltasella :)

lauantai 13. heinäkuuta 2013

Alennusmyynnit

Petolliset alennusmyynnit. Niin on olevinaan halpaa ja sitten kotiin päästyään huomaa, että tuli kulutettua VÄHÄN suunniteltua enemmän... Lohduttauduin kuitenkin sillä ajatuksella, että nimenomaan tätä varten olen säästänyt rahaa koko kevään, joten kerrankos sitä (en tiliäni kuitenkaan tyhjentänyt läheskään kokonaan!) :)







sunnuntai 7. heinäkuuta 2013

Yksin kotona







Paluu lapsuuteen... Tämä on kuulemma comecocos, mutta mikä ihme se suomenkielinen nimi olikaan??  



lauantai 6. heinäkuuta 2013

Päivä au pairina

(Pahoittelut kökköäkin kökömmästä otsikosta, mutta viime yön viiden tunnin unien jälkeen ei ole luovuus kukkeimmillaan..)

8:00-9:00 Herään, käyn suihkussa ja teen itsestäni vähän enemmän ihmisen näköisen.
Uutta/outoa: Tälle perheelle siisteys ja järjestys on tärkeää, joten aamulla petaan sängyn ja muutenkin järjestelen vähän huonetta, vaikka harvoin täällä kukaan käy. Kotona tuppaa tuo siisteys vähän unohtumaan...

9:00-10:00 Lapset heräävät näihin aikoihin, useimmiten ysiltä. Autan tyttöä pukeutumaan jos äidillä on kiireinen aamu. Käymme myös läpi vähän päivän suunnitelmaa, mitä on ruuaksi ja sen semmoista. Aamupala syödään yhdessä, jonka jälkeen lapsilla on puoli tuntia telkkariaikaa.
Uutta/outoa: Aamupala on aina jotain tosi makeaa ja suklaista: suklaamuroja, valkoista leipää ja Nutellaa, keksejä, kaakaota... Entiselle suklaa-allergikolle ja kuiturakastajalle tämä tapa ottaa kyllä vähän koville. Eilen kävin ostamassa omat All Bran -muroni, jotka heti saivat osakseen kulmien kohottelua :D

10:00-12:00 Touhutaan yhdessä kaikennäköistä: piirretään, maalataan, tehdään origameja, lapset leikkivät - tyttö rakastaa nukkeja ja poika jalkapalloa :) Jokaisella on lisäksi päivittäin tunti aikaa pelata iPadilla. Kello 12 maissa nälkäisille tarjotaan keksi ja lasi maitoa.

12:00-14:00 Näihin aikoihin alan lämmittämään/valmistamaan ruokaa samalla kun lapset jatkavat leikkejään. Sopimuksen mukaan minun ei tarvitse kokata lapsille, mutta joskus valmistan osa ruuasta, kuten paistan lihaa tms. ihan mielelläni. Ruokailut ovat usein hermoja raastavinta aikaa, joten jälkkärijätskin saaminen riippuu siitä, miten lapset käyttäytyvät. Syömisen jälkeen on taas puoli tuntia telkkariaikaa, jotta ruoka sulaa ja minä ehdin siivoamaan usein aika sotkuisen pöydän ja keittiön... Sopimukseeni kuuluu vain omien jälkien siivoaminen ja huolehtiminen siitä, että lapset korjaavat lelut leikkien jälkeen päivisin.
Uutta/outoa: Lounas koostuu aina kahdesta ruokalajista, primer plato ja segundo plato. Ruokalajit ovat suomalaiseen makuun joskus vähän kummallisia, esim. primer plato voi olla keittoa, joka sisältää vain vettä, pastaa ja mausteita, ja segundo plato saattaa olla vaikka pelkkiä nakkeja. Tosin ruoka taitaa olla näin yksinkertaista vain lasten vuoksi, ja välillä saankin oman annokseni, joka sisältää vähän enemmän aineksia :D Hyviäkin ruokia toki on, onneksi paljon useammin kuin pahoja - usein ruokalajit ovat vain outoja, mutta ihan syötäviä :D Pitänee kirjoittaa parhaiden yksilöiden reseptejä ylös...

14:00-16:30 Leikit, pelailu ym. yleinen sekoilu jatkuu siihen asti, kunnes lapset alkavat taas valittaa nälkäänsä - ruokailut rytmittävät päivää aika kivasti. Välipalaksi syödään esim. chorizo-täytteisiä voileipiä, nutellapaahtista, keksejä tai mitä nyt kaapista sattuu löytymään. Välipalalla jokaisen täytyy myös syödä tietty määrä hedelmiä. Tähän aikaan saan usein erityisesti kiristellä hampaita ja purra kieltä, koska lapset ovat väsyneitä ja siksi ylivilkkaita, eikä pöytätavoista ole tietoakaan. Ruokapöydässä voi helposti vierähtää tuntikin, kun syömisen sijasta kerrotaan vitsejä, noustaan pöydästä ties minkä tekosyyn varjolla, lauletaan, nauretaan ja sen jälkeen tapellaan siitä, onko pakko syödä hedelmiä. Välipalan jälkeen passitan lapset usein pihalle purkamaan energiaansa.

16:30-17:30 Välipalan aikoihin yksi tädeistä tulee tuomaan tyttärensä illaksi hoitoon, koska hän menee itse töihin. Viimeisen tunnin ajan saan siis apua viime hetken siivousten ja lasten patistamisen kanssa. Äiti tulee kotiin puoli kuuden maissa, ja silloin pitää lelut olla korjattu ja sotkut siivottu. Usein lähden äidin ja lasten kanssa esim. uima-altaalle, keskustaan jätskille, puistoon... Isä liittyy seuraan kun saa 12-tuntisen työpäivänsä päätökseen.

17:30 -> Äidin saapumisesta alkaa siis oma vapaa-aikani, jonka lisäksi viikonloput ovat kokonaan vapaita. Tähän asti menen pääasiassa perheen mukana, mutta kun alan tuntea kaupunkia paremmin (ja jos onnistun saamaan täältä ystäviä!), lähden varmaan enemmän oman mieleni mukaan kiertelemään saadakseni vähän taukoa lapsista :D Usein olen niin väsynyt espanja-englanti -kielikylvyn ja lasten takia, että kaadun vain sänkyyn ullakkohuoneeseeni ja uppoudun lukemaan kirjaa, juttelemaan kavereiden kanssa tai katsomaan leffaa. Hömppäleffat on todettu parhaiksi stressinpoistajiksi!
Uutta/outoa: Illallinen syödään tosi myöhään, arkisin klo 9 maissa ja viikonloppuisin myöhemmin, 10-11 aikaan. Vanhemmat syövät lasten jälkeen omassa rauhassaan, usein vasta klo 12 aikaan.

maanantai 1. heinäkuuta 2013

Viikonlopun tunnelmia

Ihan vieressä meillä on valtava urheilukeskus (isän mukaan "ei se nyt niin iso ole"), joka sisältää muunmuassa kuusi uima-allasta, useita tennis-, jalkapallo- ja koripallokenttiä, kattavat sisäliikuntatilat sekä mahdollisuuden esim. jooga-, karate- ja ratsastustunteihin. Huhhuh sanon minä! Ensimmäisellä visiitillä tutustuin lähemmin vasta ulkoaltaisiin, enkä edes uskaltautunut uimaan jääkylmään veteen. Ensi viikoksi on luvattu ilmeisesti 30 astetta, joten ehkä silloin :) Tämän lisäksi ollaan käyty piknikillä järvenrannalla, mutta tämä päivä kului ihan vaan kotosalla grillaten ja vesi-ilmapallojen parissa.




Kaupungin uusi osa vaikuttaa suht mielenkiintoiselta... Mitäköhän on arkkitehdilla ollut mielessä suunnitellessaan kokopunaista taloa. Silmät oikeasti sattui tuota katsellessa! :D